Kompressionaalinen heikkous

kompr2.jpg

Kahdessa yllä olevassa kuvassa on lapsi, jolla on ne ominaisuudet, jotka ovat kaikilla terveillä lapsilla. Nämä elementit ovat niin päivänselviä, että niitä helposti pidetään itsestään selvyyksinä.

Kuvassa, jossa lapsi istuu, emme näe vertikaalista kompressiota (suom. Huom: lapsen keskivartalo ei painu kasaan pystysuunnassa) rintakehän tai vatsan alueella.

Toisessa kuvassa saattaisimme helposti yllättyä siitä, kuinka lapsi vaikuttaa lähes kelluvan häntä pitelevän aikuisen käsien päällä. Tässä tapauksessa koko lapsen paino on rintakehää pitevien käsien päällä, mutta rintakehä tai vatsanalue eivät muuta muotoaan. Lapsi on myös täysin tyytyväinen tässä asennossa.

Ne ominaisuudet, joita terveen lapsen kohdalla pidämme itsestään selvyytenä, eivät toistukaan samanlaisina lapsella, jolla on liikuntaelimistön häiriöitä. Alla olevat kuvat näyttävät selkeästi sen perustavanlaatuisen ongelman, jota ABR menetelmällä pyritään korjaamaan: vammaisen lapsen sisäinen kompressionaalinen heikkous.

kompr3.jpg

kompr4.jpg

Näissä ja seuraavissa kuvissa olevilla lapsilla on CP-vamman eri muotoja. He ovat eri puolilta maailmaa - Aasiasta, Euroopasta ja Amerikoista. Jokainen lapsista on saanut parasta mahdollista hoitoa, jota modernilla länsimaisella lääketieteellä on heille tarjota.

Kaikille näille lapsille on yhteistä se, että vuosienkin intensiivisen fysioterapian jälkeen heidän rintakehänsä ja vatsansa romahtavat heidän oman ruumiinpainonsa alla.

ABR määrittelee "kompressionaalisen heikkouden" kehon rakenteena, joka luhistuu, joko kokonaisvaltaisesti tai osittain, oman painonsa alla. Kehon sisäiset faskiarakenteet eivät ole riittävän vahvoja kannattaakseen ulompia lihas- ja luurakenteita.

Seuraavaksi tarkastelemme valokuvia, joista voimme nähdä kuinka jo lasten ensimmäisten elinkuukausien aikana nämä heikkoudet ovat selvästi näkyvissä.
 

Neljän kuukauden ikäinen lapsi:

kompr5-2.jpg

Vanhemmalla lapsella näkyy vastaavanlaiset heikkoudet rinnan ja vatsan alueilla, kun hänelle tehdään "lentotesti".

kompr6.jpg

Kompressionaalinen heikkous näkyy myös horisontaalisesti:

kompr7.jpg

Lapsi ei "kasva ulos" tällaisesta heikkoudesta. Päinvastoin - kuten kuva pojasta näyttää, tilanne pahenee, kun luinen ranka kasvaa ja tulee suhteellisesti painavammaksi.
 

Heikkous saattaa näkyä selkeästi hengityksen aikana.

kompr8.jpg

Katsotaan vertailun vuoksi kuvia terveistä lapsista:

kompr9.jpg

kompr10.jpg

Rintakehä ei romahda istuma-asennossa eikä raskaampien taakkojen, kuten "lentotestin" aikana:

kompr11.jpg

Ensimmäisistä päivistä elämän myöhempiin vaiheisiin rintakehä on ja pysyy vahvana. Se ei muuta muotoaan, kun siihen kohdistuu joko oman vartalon tai ulkoista painoa.

kompr12.jpg

Kuitenkaan vammaisen lapsen rintakehä ja vatsanalue eivät pysty edes kannattelemaan omasta kehosta tulevaa kuormitusta. Ne "antavat periksi", puristuvat kasaan tai romahtavat. Tämä taipumus rakenteiden "kasaan puristumiseen" voidaan nähdä hyvin kokonaisvaltaisena, kuten on vaikeissa tetraplegiatapauksissa - tai osittaisena, joka nähdään diplegia-, hemiplegia- tai jopa muista kehityshäiriöistä, kuten autismista tai ADHD:sta kärsivillä lapsilla.

Niin kauan, kun kompressivinen heikkous vallitsee, millään fysioterapeuttisella lähestymistavalla ei voida saavuttaa kovin kummoisia tuloksia. Lievemmin vammaiset lapset (GMFCS taso I ja II) oppivat kyllä käyttämään virheellisesti rakentunutta kehoaan, niin hyvin kuin se sen rakenteelliselta pohjalta on mahdollista. Vaikeimmin vammaisten (GMFCS taso III-V) tapauksessa sen sijaan kaikki pakotettu painonkannattelu (esim. seisomatelineessä), voimakas venyttely tai mallittamiseen pohjautuvat terapiaohjelmat tai voimakkaat manipulaatiohoidot (botox, asentohoidot, leikkaukset) vain lisäävät lihasten epätasapainoa, huonontavat lihasten laatua ja lisäävät spastisuutta.

Erityisesti tätä varten suunniteltu ABR-tekniikka vähentää kompressionaalista heikkoutta ja toimii sisäisten rakenteiden vahvistajana. Sillä saavutetetaan parannuksia kaikissa painonkannatteluun liittyvissä elementeissä.
 

Vaikeasti vammainen lapsi  (lokakuu 2006 - kesäkuu 2009)

kompr13.jpg

kompr14.jpg

Lievemmin vammainen lapsi (toukokuu 2008 - toukokuu 2009)

kompr16.jpg

kompr17.jpg

Vanhempi lapsi  (elokuu 2007 - helmikuu 2009)

kompr18.jpg

kompr19.jpg

Aikuinen (elokuu 2007 - helmikuu 2009)

kompr20.jpg

kompr21.jpg

kompr22.jpg

Alkuperäinen teksti englannin kielellä

Sivun alkuun

Kompressionaalinen heikkous ja painonkannattelu >>>