Tetraplegia

Valtaosalla lapsista ABR-kuntoutusohjelmassa on tetraplegia-diagnoosi. Diagnoosilla viitataan ylä- ja alaraajoihin ja tarkoittaa, että vaikutus ulottuu sekä käsiin että jalkoihin. Jotta nämä tetraplegiasta kärsivät lapset voisivat saavuttaa käsien ja jalkojen toiminnan paranemista, tulee huomio ABR:n mukaan keskittää kahteen perustavanlaatuiseen toiminnalliseen perustekijään:

  • Pään hallinta
  • Keskivartalon vahvuus ja stabiliteetti

Ennen kuin pään hallinta ja keskivartalon stabiliteetti ja vahvuus ovat riittävällä tasolla, on täysin hyödytöntä puhua käsien tai jalkojen kyvystä kannatella painoa. Kyky kannattaa omaa painoaan on välttämätön edellytys liikuntakyvyn kehittymiselle!

Kukaan ei valitsisi kaksikymmenkerroksisen rakennuksen rakentamista perustuksille, jotka on suunniteltu yhden perheen yksikerroksista asuntoa varten. Kuitenkin yrityksiä vaatia keskivartalon epävakaisuudesta tai kompressionaalisesta heikkoudesta kärsivää lasta seisomaan tai kävelemään, voitaisiin verrata edellä kuvattuun rakenteelliseen fiaskoon.

Kompressionaalinen heikkous rintakehän ja vatsan alueella aiheuttaa:

  • puutteita pään asennon ylläpitämisessä
  • pään liikeratojen riittämättömyyttä
  • pään korjaavien tasapainoliikkeiden puuttumisen

Sama kompressionaalinen heikkous johtaa selkärangan kankeuteen ja jäykkyyteen. Selkarangan jäykkyys johtaa siihen, että lapsella:

  • selkäranka ei taivu sivusuunnassa
  • selkärangan kiertoliikkuvuus on rajoittunutta
  • ylävartalon liikkeet eteenpäin ja taaksepäin ovat rajoittuneita
  • on vaikeuksia ylläpitää tasapainoa

Yllä kuvatut alueet ovat ABR-kuntoutuksen ensijaisia kohteita tetraplegiasta kärsivillä henkilöillä. Käsien ja jalkojen toimintaan ei voida odottaa parannusta ilman näiden alueiden kehittämistä.

Lukuisat ABR vanhemmat voivat vahvistaa, että parannukset edellä kuvatuissa rakenteellisissa heikkouksissa johtavat parannuksiin raajojen toiminnassa ja niiden käyttämisessä tetraplegialapsilla.